Tänään on siis toinen Adventtisunnuntai, kaksi viikkoa jouluun. Nyt ehtii olla neljä adventtisunnuntaita, kun jouluaatto on maanantaina. Onpas siinä nyt pyhiä oikein tuplaten, ne aattopäivätkin on kuin pyhiä.
 Kuinka moni sit muistaa ne pyhä- JA  lepopäivinä pitää.  Siinä oisi aikaa meillä itsekullakin ajatella ja tutkistella itseämme, olemmeko eläneet, niinkuin kristitylle sopii.
 Tuli tuossa mieleen edellisen virsikirjan sanoin virren sanat;
"Niin vähän vasta se muistahan, sä kylvit siementä taivahan, Sun kylvöaikasi  loppuun saa ja korjuupäivä jo kiiruhtaa.
Sä kutsumustasi muista vaan, kun joudut siitä sä vastaamaan. Nyt sulla päivä on autuuden, et tiedä milloinka saapuu yö."
Tällaisia puhuttelevia sanoja on virsissä ja muissakin hengellisissä lauluissa ollut, mutta kuinka ne ovat kuihtuneet ja menettäneet koskettavuutensa.  On vain kaunista ja ihmismielelle suloista, rakkauden ja hyvyyden ylistystä, ei kehoiteta enää ihmistä katumukseen ja parannukseen,  Kaikille luvataan taivas ja autuus.
 Kaikille se on ristillä hankittu, mutta siinä on kehoitus, kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus, omakohtaisesti otettava vastaan se pelastuksen sana.
                            " Auta oi Jeesus, nyt vaivojen tiellä, Voittohon voimasi kunniaksi. Niin, että täällä jo voin ilomielin. Veisata aina sun kiitostasi."