Me tiellä ylkää kiitämme Ja Taivaan häistä puhumme..
Jos pilvinen on joskus sää, Niin taivas jälleen selkiää.
Me Golgatalla lepäämme ja kuormat sinne laskemme.
Myös kirkastukseen käypi tie, Kun Jeesus Taaborille vie.
Kun tie vie kärsimyksihin Me iloitsemme siitäkin.
Jo kohta loppuu vaiva, työ. Oi vartija, kuink kuluu yö.
Me taistelemme uskossa, Kun odotamme kruunua.
Jo kohta häihin saavumme, Soi silloin uusi virtemme..
Jo näkyy Ylkä saapuvan, Iloiten käymme vastahan..
Nyt valmihiksi lamppumme. Oi terve, rakas Herramme.
edellinen virsikirja 151:7-11.
Touhua täynnä olleen päivän päätteeksi jäin iltaa yksin viettämään, lapsukaiset haettiin kotiin ja pappa meni kokoukseen. Ajatukset kiertää siellä ja täällä, miettii ja ihmettelee tätä maailman menoa. Suruton maailmahan elää omaa elämäänsä, mutta joutuu tällainen vanha kalkkis ihmettelemään monta kertaa mihin kirkko menee ja mihin oikein sen työntekijät ja uskoa tunnustavat ihmiset uskovat ja luottavat. Näyttää siltä ettei Raamattu, Jumalan sana, ole se tärkein ohjaaja.
Muistui mieleeni nuo vanhan virren sanat," Jos pilvinen on joskus sää, Niin Taivas jälleen selkiää. muistin samalla nuo eräällä matkalla ottamani kuvat ja niistä yksi on tässä. Pilvet kaikkoaa ja taivas kirkastuu, ja jälleen se Jeesuksen risti tuntuu hyvältä ja keveältä kantaa. Tietääkö tämänpäivän ihminen mikä on Kristuksen risti ? Ei se ole köyhyys, eikä ruumiilliset sairaudet, ei maalliset riidat ja hylkimiset. Jeesushan itse sanoi opetuslapsilleen, että he erottavat teidät synagookista, minun nimeni tähden. Sillä he eivät kestä kuulla kaksiteräistä Jumalan sanaa. näin vapaasti tulkiten.
" Kiitä Herraa minun sieluni ja kaikki mitä minussa on. Kiitä Herraa minun sieluni, äläkä unhota mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt, Hän joka kaikki sinun syntisi antaa anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi."
Kommentit