Niin, se on huomenna Pyhäinmiesten päivä. Sekin nimi on pitänyt muuttaa nykyihmiselle sopivampaan muotoon, ettei vain kukaan loukkaantuisi. Pyhäinmiestenpäivänä on periteisesti muistettu marttyyreita ja muita uskossa pois nukkuneita.  Mehän emme saa ketään tuomita, eikä ketään autuaaksi julistaa, niin uskomme kuin elämämme on Jumalan käsissä ja hän aikanaan tuomion julistaa ja on aikonut sen tehdä tekojemme mukaan.

Huomen illalla lähes kaikissa kirkoissa kokoonnutaan muistamaan pois nukkuneita rakkaita ja sytyttämään kynttilä. Yksi uusi tapa muiden lisänä. Minusta tuntuu siltä, että voisin sen kynttilän sytyttää  kotona ja muistaa  poisnukkuneita läheisiä, ja niitä on paljon. On mahtunut elämäni matkalle monet saatot kirkkomaalle. Paljon on rakkaita  uskonystäviäkin  jotka ovat matkasauvansa laskeneet  ja odottavat päivää jona kuolleet nousevat haudoistaan.

Ah sitä juhlaa jaloa, Mi autuailla on ! Ah, iloa ja riemua, Mi ompi loputon,

Kun siellä katsella he saa  Ain vanhurskasta Jumalaa, Kasvoista kasvoihin.

Jospa mekin saisimme kerran olla siinä joukossa, joka valkeissa vaatteissa seisoo Karitsan valtaistuimen edessä ja laulaa voiton virttä, Jumalalle .