Ah kuinka taivaan valtakunta, niin monelle on halpa vaan. He nukkuu syvää synnin unta ja noudattavat himojaan    Ja askareissa maailman, he unhottavat Jumalan.

On pidot meille valmistettu Salihin isän ylhäisen.  On taivaan herkut varustettu, ne ovat lahja Jeesuksen.  Jo teillä kulkee kutsujat, pitoihin meitä vaativat.

Vaan monella on esteitänsä Ken tahtoo nähdä peltojaan, kell esteenä on emäntänsä, Ken koettelee härkiään. On heillä aina kiire vaan He eivät jouda tulemaan.

Voi varokaatte, varokaatte, ettette saisi katua. Nyt lahjaksi te kaiken saatte, On myöhä kenties huomenna.  On ovet kohta lukitut, nyt kiirehtikää    kutsutut.

Jos liian myöhään kokutatte, Ei ovi enää aukeekaan.  Jos kuinka itkein valitatte, ei teitä enää kuullakaan.     On monet häihin  kutsutut,Vaan harvat ovat valittut.

Mun Jeesus anna aina muistaa, Sun suurta ehtoollistasi. Maailma mielestäni suistaa ja kuulla kutsumistasi.  Mua auta valmiiks aikanaan, ennekuin ovi suljetaa.

    Julius Krohn.

 

Jeesus, se hyvä paimen  sanoi: "En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahasta."  Toisaalla hän sanoo, Että älkää istuko siellä, missä pilkkaajat istuvat. Hän myös suorin sanoin varoittaa  meitä, että ette voi palvella kahta Herraa, jos toiselle sydämen annamme, silloin emme voi sitä toiselle antaa. muutoin kuin luopumalla toisesta.

Meitä Laestadiuksen perinnön mukaan kulkevia, on moneen lähtöön. Mutta kuinka moni lukee ja ottaa opikseen, niitä kalliita ohjeita joita hänen kirjoistaan saamme lukea.  Kunpa useampi niitä lukisi.  Siinä joutuu itseltään kysymään, olenko minä rehellisesti Jumalan vai maailman palvelija.  Laestadius kirjoittaa sellaisistakin, joista hän sanoo:"Ollaan Jumalisia kirkossa ja Jumalattomia kirkon takana."

"Tutki minua Jumala ja tunne minua, Jos minun tieni on vaivaan vievä, johdata minut oikealle tielle."