Tuulan%20kukat%20003.jpg

"RAUHAN SAIVAT PYHÄT HERRAN, JOTKA KERRAN, TAISTELIVAT PÄÄLLÄ MAAN.

KUN ME HEITÄ MUISTELEMME, KAIPAILEMME, SINNE TAIVAAN KUNNIAAN.

EI HE ENÄÄ ITKE SIELLÄ, NIINKUIN  TIELLÄ, ITKIVÄT HE KULKEISSAAN.

TÄÄLLÄ PAINOI SYNNIN TAAKKA, MAAHAN SAAKKA,  SIEL EI PAINA MILLOINKAAN.

TÄÄLLÄ KYLVÄIN KYYNELEITÄ, MURHEEN TEITÄ, KILVOITELLEN KULKIVAT.

SIELLÄ NYT HE KANNELTANSA, RIEMUISSANSA, KARITSALLE SOITTAVAT.

AUTA  HERRA, AINA MEITÄ, ELON TEITÄ, USKOSSA VAIN KULKEMAAN.

AUTA KUN MÄ TÄÄLTÄ LÄHDEN, HAAVAIS TÄHDEN  PYHÄIS JOUKKOON JOUTUMAAN.

 Olen ylläolevat virren sanat varmaan kirjoittanut tänne  aiempinakin Pyhäinpäivinä  vaan ei kertaus pahaa tee. Olkoon tuo tyttären tuoma kaunis kukkakimppu  muistutuksena elämästä ja sen katoavaisuudesta. Niin me kukin kukoistamme sen ajan minkä Luoja on kullekkin päiviä määrännyt. Kun ne päivät ovat täyttyneet lakastumme kuin tuo kimppu maljakossa.

Monet läheiset ja rakkaat ihmiset ovat viimeisen leposijansa  saaneet täällä kotiseurakunnan kalmistoissa, ja monet jossain muualla.  Meillä ei ole tapana kantaa kynttilöitä ja kulkea kiviä kumartamassa, muistot säilyy sydämessä ja näin voimme heitä muistella milloin vain.

Päivällä kuunneltiin messu naapuri seurakunnan  kirkosta, siellä tuttu kappalainen  piti saarnan yhdestä Vuorisaarnan jakeesta.  Kiinnittyi huomioni yhteen asiaan. Nykyisin kun pitävät Israel iltoja ja rukoillaan Israelin luvatun kansan puolesta, kaikki esirukous on tarpeellista.  Mietin, onko Israelilaiset tänäpäivänä  erilaisessa asemassa kuin muut maat ja kansat.  Heidät johdatettiin pois Egyptin orjuudesta "luvattuun "maahan. maalliseen valtakuntaan.Mutta Jumala,  poikansa ristinkuoleman  ja ylösnousemuksen kautta on avannut tien luvattuun maahan Taivaassa, Kaikille niille jotka haluavat häntä seurata ja uskossa vastaan ottaa hänen kutsunsa. Ei siinä eroteta Israelilaisia  eri asemaan.

 Tässäpä nyt minun vajavaista pohdintaani, siunattua Pyhäinpäivän iltaa kaikille.