Ei voi mitään, päivät lyhenee, yöt pitenee ja viilenee. Kovin on tänäänkin ollut kylmä pohjois tuuli, toivottavasti ei tule hallayö. Jos tulee, silloin menee sekin vähä vilja joka on sateisen ja kylmän kesän aikana päässyt kasvamaan.

Ei ole viljelijäin mieli korkealla ollut ja aika näyttää mitä Herrat ja päättäjät lopulta korvaavat, kuinka suuret tappiot kukin kärsii. No, Kreikalle on taas rahaa löytynyt ja se tarve ei sieltä lopu. Autettaspa omaakin kansaa, jotka taistelee vaikeuksien kanssa.

On sitä paljon hyvääkin kesään mahtunut itse kunkin kohdalle, on lomailtu siellä ja täällä, on poimittu vähän mustikkaa, ostettu Lakkoja ja mansikoita, säilötty talven tarpeisiin. Omat vadelmat ja herukat eivät ole vielä valmiita poimittavaksi, joten hommaa on tiedossa. Vahoista pakastemarjoista tein kymmenenlitraa mehua viinihapon kanssa.Onpahan janojuomaa vaikkka tulevalle kesälle ellei talavella janota, sehän säilyy.

Kaiken kiireen keskellä on ollut pullapuoli vähän heikoissa kantimissa, joten tekasin  munkkitaikinan ja paistoin 109. rinkilää. Pojan perhe haki lasten iloksi neljä lammasta, tämän kesän karitsoita, niitä menimme katsomaan ja viemään munkin maistiaisia, siinä päästiin sit mansikan perkaus  talkoisiin, vähän apua siinä sivussa.

 Tämäpä nyt tälläkertaa toiste sitten Kainuun reissusta jotain juttuu, jos muistan.  Niin ja lapset ovat kovin innoissaan kun on koulut alkaneet, onhan siellä tutut kaverit ja pienet eskarilaiset saavat uusia kavereita. Enkeleitä heidän jokaisen koulutaipaleelle.