Olimme eilen saattamassa nuorta ihmistä, hänen viimeiselle kotimatkalleen..

Yllättäen muut, itse osasi odottaa lähtönsä olevan lähellä ja tyynen rauhallisesti oli siihen suhtautunut. Oli edellisenä yönä nähnyt unen, joka sitten illantullen siirsi hänet ajan rajan tuolle puolen. Nuori tyttö, mutta hän oli pannut turvansa Jumalaan ja niin saattoi elää täysillä, sairaudestaan huolimatta. Hän lähti luo Taivaallisen isän, jättäen maalliset vanhempansa ja sisarukset suuren surun ja ikävän valtaan.

 Kaunis oli tilaisuus, paljon oli ikävän kyyneleitä. Nuoret ystävät olivat joukolla mukana.

Tälle paikalle hänen tomumajansa sitten maahan kätketään. Kukat ja kynttilät jäivät sinne merkiksi. Lepää rauhassa, nuori ystävä.