Niin on jälleen yksi joulu jäänyt muistojen joukkoon.  Kuka näkee seuraavan joulun, se on meille tietymätön. Olkaamme kiitollisia siitä että saimme viettää rauhallisen joulun rakkaittemme kanssa. Meillä olikin Joulupäivänä melkoinen kuhina ja puheensorina kun 53 henkeä oli kokoontunut yhteiseen jouluruokailuun.  Muutama henkilö puuttui joukosta.

Aattona saimme olla ruokailussa vanhimman poikamme luona ja sitten yhdentyttären luona kahvilla.  Seuraavaksi olikin kiire kotiin laittamaan tulet uuniin ja valmistelemaan laatikoita paistamista varten.

joulu-16 003.JPG

Siinä se ilta vierähti, uuni lämpesi ja laatikot tulivat paistettua, sitten yöksi kinkku uuniin muhimaan. Jouluaamuna vähän lisää lämmintä uuniin jotta sai laatikot lämmitettyä.  Olin luvannut porukalle, että kello kolmestatoista eteenpäin on ruokailu niin kauan kuin syöjiä riittää. Vanhin tytär kera miehensä, tulivat ensimmäisinä ja hän toimen ihmisenä alkoi kaverina laittaan tarjottavia ja kattauksia pöytiin. Tulihan siinä vipinää kun kello oli yksi, kuopuksemme totesi, että nyt syömään. Pitkä oli ruokajono, kaikki taisivat ehtiä jononjatkoksi, etäisimmätkin tulijat. Ruoka riitti ja riittää vielä kahen syödä pitkään. Ei se ruoka syömällä lopu sanoo vanha sananlasku, vaan huonolla hommuulla.

Kun viimeiset ruokailijat oli syöneet, olivat ensimmäiset jo odottamassa kahvia, ja sitä sitten keitettiin parin paketin verran, monta pannullista meni suoraan motteihin ennenkuin sai pumppikseen ast, siis vähän niinkuin kasaan.

Olihan siinä hulinaa ja porinaa, aikuisilla omaa ja lapsilla omaa touhua,  Saapa sanoo että vauvasta vaariin, oli kaksi lasta ekakertaa mummolan joulussa. Sanotaan, että äänellään lintukin laulaa, meidän porukka laulaa joululauluja kukin äänellään ja nauttii siitä, ehkä se oppineempien korviin koskeekin, mutta mitäs siitä.

Aikansa laulettuaan alkaa pienten kärsivällisyys loppua, kun tietävät että on jotain kääröjäkin kasaantunut "kankurin" kammariin. Sitten on aika avata kääröt.Se on yksi näytelmä meillä

Pikkuhiljaa illantullen alkoi väki lähtemään koteihinsa, viimeiset vasta myöhemmällä, ei ollut kellään kiire minnekkään. Kiitollisin mielin mukavasta päivästä, yhdessäolosta. Pienet tytötkin halasi lähtiissä, että on ollut kivaa.

Näin jäämme odottamaan uudenvuoden alkamista uuttavuotta, mitä iloja, mitä suruja se sitten tullessaan tuo, se on meiltä salattu kuten sekin, kuka seuraavaa joulua juhlii. Kaikki on korkeimman, Joulun Herra kädessä. Olkaamme siis kiitollisia tästä päivästä ja menneestä vuodesta.

"Lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, jonka hartioilla on Herraus."