Hupsistakeikkaa, Jostain syystä kone sammui ja kirjoitelmani meni kankkulan kaivoon, vain otsikko jäi jäljelle. Kuuntelin  messun Raahen kirkosta, siellä Harri kirkkoherra saarnasi, hän puhuu raamatusta , Häntä on mukava kuunnella, Niin kuului nettiradion kautta, ei Pookista tälläkertaa.

Marian kiitosvirsi.

Jumalaa kiittää sieluni   Ja ylistää  mun Herraani

Ja henkeni nyt iloitsee,Vapahtajassa riemuitsee.

Minulle Herra voimallaan, On tehnyt ihme tekojaan.

Mua alhaista Hän armahti. Nimelleen ylistykseksi.

Ei lopu  Herran  laupeus,Uskollisuus ja Rakkaus.

Uskossa etsiväisiltä  Ja Häntä pelkääväisiltä.

Hän tomuun löi maan mahtavat, Nöyryytti suuret, korkeat.

Vaan korjas  köyhät,alhaiset, Armolla täytti nälkäiset.

Hän muistanut on armoaan Ja laupeuuttaan, liittoaan.

Ja uskollisna ainiaan,Hän pysyy lupauksissaan.

Ylistys korkein Isälle  Ja ainoalle pojalle.

Hengelle armon, totuuden, Nyt soikoon kautta aikojen.

Onpas todella kaunis aurinkoinen päivä, mutta aikamoinen tuuli, pitäisi varmaan saada ittensä liikkeelle, edes pinelle lenkille.