Käytiinpä viikonlopun ajelulla ja tyttären perheen luona yökylässä, siitä oli aamulla lyhyt matka  papan kontrolliin, tuonne isoon  sairaalaan. Päivä siinä hommassa meinasi mennä, on se pitkäveteistä hommaa kun kolmeen paikkaan pitää ilmoittautua ja kävellä niitä käytäviä, sanosko, että kilometri tolokulla.

Onhan siellä niitä kanttiineita, että voi käydä välillä vaikka kahavilla. Yheksäksi aamulla mentiin ja kaksi oli kello kun pois lähettiin, että silleen. Mutta mikäs siinä, onhan eläkeläisellä aikaa, jäi vain sukkakudin kotia. No tarkoituksella jätin, en ruukaa sunnuntaina käsitöitä tehdä ja kun sunnuntaina ajeltiin ja ajattelin että ei tänään ehdi kuitenkaan kutomaan, pitää mennä kirppareita myöten,

 No, en tiedä oliko lopulta vika  kartanlukijassa, navikaattorissa vai auton ajurissa, kirpputorit jäi vähiin. Nimittäin oli tarkoitus käydä ihan uusilla toreilla, eikä aina samoja kiertää, oli hyvä näin, ei käyty vanhoillakaan, kun ei kerran onnistuttu uusillekkaan osumaan.

Aurinkoinen mutta kylmä päivä muuten, ihan oikea helmikuun heliä päivä.