Luin tuossa tuon sunnuntaina kirjoittamani jutun, täysin tietämättä siitä, mitä maanantai aamu tuo tullessaan. Se toi suruviestin. Yksi veljistäni oli nukkunut ikiuneen omalla pihalla, lunta kolatessaan.

 Näin yllättäin voi tulla siirto emmekä mitään voi, sanatonna ottaa vastaan mikä ylhäältä on määrätty. Ei ikä vielään harteita painanut, tosin sairaudet kiusasi, sydän ei enää jaksanut.

Voimia hänen rakkaalle puolisolleen ja poikien perheille. Voimia meille jokaiselle ja kaikille muillekkin jotka tätä lukee.