pipareita%20008.jpg

Hyvää sunnuntaita, huomenna on sit Loppiainen. Näin se vuosi, vuosikymmen lähti reippaasti alkuun, mitä jäi "käteen" joulusta ja kuluneesta vuodesta, varmasti monenlaista.  Ainakin piparit, hannatädinkakut, pullat ja kaikki muukin syötävä riitti ja riittää vielä pitkäksi aikaa. Kakut säilyy ja pakasteet toimii, mikäs on ollessa.

Ei joukko jouluna enempäänsä syö, kun jokainen omassa kodissaan nauttii herkkuja.  Minä olen laiska kuvaamaan ruokatarjontaa ja kahvipöytää, kuvasin vain vähän porukkaa ja niitä en julkaise sivuillani. Joulupäivänä meillä oli pientä säpinää, kun viisikymmentä henkeä oli paikalla, ensin nautittiin jouluateria, muusin ja kokoperunoiden kanssa karjalanpaisti ja  kinkku kastikkeineen, siihen muut lisukkeet,  kotikaljan, maidon ja mehujen kera. Jälkiruokana  Riisipuuro ja sekahedelmäsoppa, sekä tyrnisoppa koska nuorempi väki ei tykkää vanhanajan "sekameteli" sopasta.

 Sitten alkoi kahvittelu ja sitä kahvia keiteltiin kolmella keittimellä eikä se ehtinyt vanhentua pannussa, eikä pumppiksessa.  Hyvin toimi jälleen itsepalvelu  kahvittelussa, jokainen joi ja söi, milloin mieli teki. Siinä sivussa laulettiin perinteiseen tapaan joululauluja, ehkä joidenkin mielestä liiankin kauan. kun odottivat pakettien jakoa.

Olihan siihen taasen kääröjä kertynyt, toivottavasti ei kukaan suuremmin pettynyt. Se lasten into ja ilo, se on se joulun suuri hetki ja se, kun serkukset keskenään touhuu. Jokaiselle riittää sopivan ikäinen kaveri ja hyvin tullaan juttuun. Samoin aikuiset sovussa juttelee ja raatia riittää.  Tyttäret sivutöinään tiskaili astioita ja latasivat kahvipannuja., mutta jäi sitä hommaa mummolle Tapaninpäivällekkin,  Pikkuhiljaa porukka harveni, osa oli iltaan saakka, yökylään ei nyt kukaan joutanut jäämään. Mutta kiitollisena menneestä, kaikesta selvittiin.