Kauniina pakkas päivänä aukesi tämä sunnuntai päivä,ei sada, eikä täysin kirkkaalta taivaalta paistakaan.  Eilinen päivä vierähti talkoolaisten ruokkimisessa, kun porukka vuorasi suvun nuorten uutta kotia, toivottavasti voimia riittää niin nuorilla kuin auttajillakin.

 Talkoothan on vanha, perinteinen toisen auttamis muoto. Ei ennen laskettu tunteja eikä mietitty, että joudanko, kun naapuri tarvitsi apua,niin sinne mentiin ja taas päinvastoin. Siinä tuli naapuruus suhteet hoidettua, poristua toisten kanssa. Kiva päivä oli meilläkin, meillä jotka sisällä pyörimme, ei ollut sadekaan haittana. Ulkona työskentelevät sen sijaan saivat vähän vettäkin harteilleen.

Meillä oli raasussa tulet ja hellassa ja siinä kuivateltiin kahvittelun aikana puseron harteita ja kun sade onneksi aika pian loppui, pääsi porukka takaisin raksalle. 

 Iloa ja surua sekaisin on ihmisen elämä, kahden ihmisen tomumajat siinä eilenkin saattelivat viimeiseen lepoon, molemmat tuttuja ihmisiä.   Sitä kautta saimme illalla vieraita itsellemmekin, kun kotimatkalla poikkesi rakkaita sukulaisia kylään, oli oikein kiva ilta. Tyttären perhe myös kävi tuomassa  kesäisen ajopelin papan talliin talvisäilöön,

 Hyvää sunnuntaita kaikille.