Noilla sanoilla vanhakansa  nimitti aikaa Loppiaisesta eteenpäin. Onhan tässä pitkä aika ilman ylimääräisiä juhlapäiviä. Pääsiäinen on seuraavana huhtikuun puolella.  Sitä ennen ehtii olla monenlaista, tuulta ja tuiskuakin. Siihenkin oli oma sananparsi jos Helmikuu oli kylmä ja sateeton: "Helmikuun heliät päivät, maaliskuussa maksetaan." Entäs sitten, kun tammikuukin oli kuiva ja lauha kuukausi, tuleeko maaliskuussa lunta tuplaten.

 Eipä ne kaikki sanonnat enää toimi. Välillä muistellaan vanhaa setäämme, joka oli ahkera kertomaan noita sanontoja, laski kaarnatuulista aikaa sulliinvessiin ym. Harmittaa nyt kun ei sitä silloin kakarana älynnyt kirjata niitä ylös, oisi niitä nyt kiva muistella. Monia lorujakin on jäänyt mieleen hänen toistaminaan. Tässäpä yksi; on kyse talon lehmien lukumäärästä.

JOO, NIIN NIITON, VIIS NIITON, OVENVIERIMMÄINEN, KELLOKAS, KELLOKKAAN VIERIMMÄINEN, MAHOLEHEMÄ JA MINUN LEHEMÄ."    onko viisi vai riittääkö kaksi. Toinen juttu sitten, kun köyhässä talossa oli vieras ja ei haluttu vieraalle paljastaa kuinka vähän lehmiä on. Vaari kävi siinä ta rkastuskäynnillä navetassa, mummo sit kysyi miten oli asiat,sai vastauksen: Monta makasi ja palijo seisoi. " toinen versio, yks hännänhuiske  kävi.

lankoja 003.JPG,

Pikkasen tässä on ollut sellainen matalapaine, syitä ehkä useampiakin. Yksi se, kun en ole alkanut koreja tekemään ei ne näilläseuduin käy kaupaksi, kirpparille ei kannata viedä, velekaa vain tullee. On minulla lankoja ja puikkoja, tuossa viimeisin laatikko. näitä nyt koetan neuloo ja jotain olen neulonutkin. Kevättä ja kesää kohti mennään huimaa vauhtia. Päivä on pidentynyt hurjan paljon.