Yksi armonpäivä on jo ehtoolle ehtinyt, eilen vanhin poika kyseli ollaanko tänään kotona jos he ajelee käymään. Tottakait me ollaan kotona silloin kun tiedetään jonkun olevan tulossa. Nuorimman pojan perhe  tuli myös ja yksi tyttäristä puolisonsa kanssa, kävivät lampaillensa kauroja hakemassa. Ruokaakin oli tarjolla, jolle maistui ja kahavia tietysti.

Nyt on oikein kivat ilmat olleet muutaman päivän, kun pakkanen lauhtui ihan neljään asteeseen, tarvis kuitenkin jonkin herätys  pillerin, että saisi lähdettyä vaikka sauvakävelylle. Niitä jalanjälkiähän kyllä tulee (näkymättöniä) tässä huoneella pyöriessä.

Noi pojan pienimmät pitää mummoa liikkeessä, ovat huomanneet sen, että mummo lähtee ja joutaa leikkihuoneeseen leikkimään.  Mummo kun ei ole mikään seurapiiri porisija, huono keskustelija. On tainnut pudota nuorempien kärryiltä.

Onhan se jo tammikuukin lopuilleen kallistunut, kyllä se vappu tulee  alle satapäivää enää. Monenlaista touhua tiedossa, toivottavasti tämän talven flunssat tuli jo sairastettua ettei mitään sikaflunssaa enää tule.  Siinä toivossa eteenpäin.