Veeti 002.JPG

Voi, voi, syksy se saapuu, syyskuu alkoi, kaksi hallayötä on ollut meillä mutta onhan ne luvanneet että ilmat lämpenee. Mutta, mutta, ei se mua lohduta kovin paljoo kun pappa laittoi auton seisontaan tästä päivästä alkain. Siis tuon matkaajan.  Kävin juuri sieltä hakemassa ruokatarvikkeet pois, oisi niillä vielä ruskareissun tehnyt vaikka lapin porstuaan tai Kainuun korpeen.

On vain tässä syksyn kynnyksellä pukannut tuolle menevälle ja tekevälle niin monenlaista menoa ettei ole joutanut lomaileen. No harrastuksensa kullakin ja niihin voisi itse vaikuttaa ja vaikuttaakin kukin omien mieltymysten mukaan.

Jospa sitä taas kevään tullen oisi terveyttä ja voimia lähteä tienpäälle. Se on kuitenkin kaikki korkeammassa kädessä, ei meidän omissa käsissä ja hyvä niin. Hän parhaiten osaa matkamme johtaa, hänen johtoonsa ja suojelukseensa haluan jälleen jättää itseni ja läheiset.

Tuossa kuvassa yksi osa papan tomaattisadosta joka on vielä kesken kypsymisen, vaan jospa ne siitå edes osa ehtisi kypsyä.