Niin se on tämäkin vuosi jo hyvällä alulla, on ehditty Kynttilänpäivään ja monenlaista menoa ja touhua näyttää riittävän.Terveys tekee omat rajoituksensa, eikä enää viitisi joka kissaristiäisiä koluta, mutta jospa sitä vielä säilyisi voimia jotain touhuta.

Talvisydän on mennyt ja kevät lähestyy, kevättä kynttelistä on vanha sanonta. Meillä täällä on vielä vanha perinne, eli Lukukinkerit eri kylillä ja alkavalla viikolla on meidän kylän kinkerit meillä, joten jotain tarttis tehä, kuten Manu aikoinaan sanoi.Eihän siinä suuria ole jos puolikymmentä henkee tulee. No, seurakunnasta kolme ja voi samanverran tulla muita. Ei ole enää suosiossa sekään perinne ja kukapa tulis, kun ei kylällä ole montaa asukastakaan. Äsken tuossa vieraiden kanssa räknättiin tyhjiä kylän perukoita, juuri on yhdeltäkin perukalta viimeiset sisarukset muuttaneet vanhainkotiin ja palvelutaloon.

Toinen puheenaihehan oli tämä Luterilaisen kirkon tila, kun piispa oli ollut jakamassa palkintoa 15 vuotiaalle homopojalle. Hänhän on vielä lapsi ja Askola kirkon piispa.  Mikkelin hiippakunnan Piispa Häkkinen uskalsi avata suunsa ja sanoa suoraan mikä on kirkon ohjeitten ja raamatun mukaan oikein, mikä väärin. Se on surullista, että kirkko sallii raamatun vastaisen työn, homojen ja lespojen vihkimisen. Niinkauan kuin ei Arkkipiispa sano selvää sanaa, niin kauan papit sooloilee ja tekee mielensä mukaan.  Raamatun sanan mukaan saarnaavat papit erotetaan kirkon viroista, mitä tehdään niille papeille jotka rikkovat kirkkolain ja raamatun ohjeet.  Jään odottamaan.

Jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi,  eikä kynttilää saisi laittaa vakan alle vaan lampunjalkaan, että se loistaisi kaikille huoneessa olijoille, tällaisiakin lauseita on Raamatussa.  Onko armon aurinko lakannut valaisemasta ja järjenvalolla koetetaan Jumalan sanaa julistaa. "Sokea sokeaa taluttaa ja molemmat samaan kuoppaan lankeavat."