Katso, päivät tulevat sanoo Herra, Herra. Jolloin minä lähetän nälän maahan;  en leivän nälkää, enkä veden janoa, Vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin he hoippuvat merestä mereen,pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herran sanaa, mutta eivät löydä  Aamos;8;11.

Lutter sanoo; ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta joka Herran suusta lähtee ja luettelee kaiken muun mitä jokapäiväiseen leipään kuuluu: hyvät ystävät, uskolliset naapurit ja muu sen kaltainen.

 Nämä asiat tulivat mieleeni eilen, kun kuuntelin netin kautta, Kaatuneiden muistopäivän Jumalanpalveluksen. Evankeliumi teksti sisälsi myös Jeesuksen opettaman Isämeidän rukouksen. jota pastori kommentoi puheessaan.

En niin muihin kohtiin kiinnittänyt huomiotani kuin siihen; anna meille meidän jokapäiväinen leipämme.. Puhui todeten, että meillä ei ole leivän puute vaan monissa paikoin voi olla, ( vapaasti muistellen)  meillä diakonia jakaa ruokakasseja tarvitseville.  Odotin, että hän edes  jotenkin toisi esille myös sen hengellisen leivän.  Jotain jäi puheesta  puuttumaan.

Jumalan sana on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti  vaikka tämänmaailman viisaat sitä muokkaa ja vesittää, totuus ei katoa. Vaikka raamattu säilyy, onko ymmärtäväisiä sanan selittäjiä, onko tilanne sama kuin sillä Hoviherralla joka sanoi, kuinka voisin ymmärtää, kun ei kukaan selitä.