Meidän kunnassa toimii tällainen yhteinen osasto, johtuen varmaan siitä, kun on kyse pienestä kunnasta joten osallistujat ovat aika vähissä.

 Nuoret eivät tunne omakseen tällaista toimintaa, kun ei heillä ole kokemuksia eikä henkilökohtaisia muistoja sodasta, eikä sen aiheuttamasta surusta ja tuskasta.

 Eilen oli osastomme vuosikokous, paikalla tusina aktiivisia jäseniä, jotka nauttivat pinessä porukassa  porisemisesta. Kahvitilaisuuksilla, joissa pidetään arpajaisia, pidetään toimintaa yllä.

Kunnassamme on enää yksi "Sotaleski" elossa, muut ovat jo matkasauvansa laskeneet, sodan surut ja tuskat ovat jääneet taakse.

 On meidän kansa vähäinen, ja vähäinen on voima sen.

 Vaan mitä mahtavinkaan vois, jos et sä Herra voimaa sois.