armias ole suojani.  Näin on tämäkin sunnuntai iltaan ehtinyt, juuri sain tuossa astiat pestyä niin tulin koneelle katsomaan mitä mailamlle kuuluu. Minulle riittää oman maan-, oman alueen uutiset, en sen laajempaa tietoutta kaipaa. Kuten joku kommentoi tuossa eräänä päivänä lehden kommenttipalstalla, että kirjoittakaa siitä Halosen kissasta  vaikka joka päivä, että oisi jotain myönteistäkin luettavaa.
Saapa sanoa vanhan totuuden, että mailma on pahan vallassa. Kaikkea mahdollista pahaa ja järkyttävää, mahtuu joka päivä uutisiin . Sellaista väärinkäytöstä, kavallusta ja muuta petollista toimintaa, henkilöiltä joita ei oisi voinut kuvitellakkaan sellaisia tekevän.  Onko omantunnon ääni lakannut kokonaan kuulumasta, eikö se enää sano, mikä on oikein ja mikä väärin. Miten voi ihminen olla niin julma, kuin lehdet kertoo.
Meilläpä tässä oli taas porukkaa koolla, on syöty ja kahviteltu, juteltu ja naurettukin  oikein "makiasti", porukasta kun ei vitsit ole vielä loppuneet vaikka murhekkin välillä rintaa painaa.
Ei se ole ihmiselo ainaista riemua ja onnentunnetta, vaikka sitä jotkut aina hehkuttaa facessa ja muissa postauksissaan.  Sanoohan raamattu: " Ihmisen elinpäivät ovat 70-80 vuotta ja mikä parasta on ollut, on se työ ja vaiva ollut."
Näinhän se on, mutta niitä ilon hetkiä annetaan voimaksi matkalle, että jaksaa taas jatkaa matkaa.