Näin se aika kuluu, ja me sen mukana. Mutta mieli pysyy virkeänä, kun elämässä on vaihtelua.  Aamulla ennen kymmentä lähdettiin liikenteeseen, oli tarkoitus käydä "marevan" kokeessa ensin, mutta siellä oli sellainen väenpaljous että katsoin parhaaksi lähtä pois.Mitä kukin lie jonottanut, nöf, nöf piikkiä vai tavallista lunssa piikkiä, luultavasti suurin osa siinä odottavista oli samalla asialla kuin minäkin.

 Sepä siitä, mutta kun oli suunnitelma käydä naapuri kaupungissa ja ehtiä takaisin kaatuneiden omaisten kahvitilaisuuteen, sitten kotiin syömään ja lepään ja sitten se pappa lähti takaisin sinne kaupunkiin, jumppaporukan kanssa uimahalliin.  On se tämä eläkeläisen elämä kiireistä.  Minä mieluummin vietän omaa aikaa ja värkkään jotain.

 Tässä on uusimmat korit jotka sain viimme viikolla valmiiksi. 

 Tässä nämä väkellykset, kun pieni tyttö leikkisi vauvanukellaan, eikä sillä ole vaatteita joten yritin tehdä jotain, siinä on pari tyynyä ja lakanaa, parit pöksyt ja pusero, vähän talvista  kangasta.   Talvihan se tekee tuloaan, mutta on ollut todella kivat ilmat, lunta ei ole lainkaan, tänäänkin aurinko loisti taivaalla

 

Tässä riippuu vanha kaktus, joka on ollut kesän ulkona kuusen oksassa  riippumassa, tuossa jokin aika sitten toin sen sisälle, niin rupes kukkimaan. Näin se vanhakin nuortuu.  Hauskaa syksyn jatkoa vaan, ensi sunnuntaina onkin isäinpäivä. Onnea vaan kaikille isille.