uusu lumi 016.JPG

Iloitse kristikansa, Nyt armon juhlana.Kun tullut taivaastansa, On sulle auttaja.

Hän alhainen on vaan, Mut voimallansa valta, Jo, murtuu saatanalta  Ja raukee kokonaan.

Ei etsimään Hän tullut,  Maan päältä valtikkaa. On Hällä aina ollut, Vallassaan taivas. maa.

 Mut valtasuuruuttaan  Ei tahtonut Hän näyttää, Vaan isän tahdon  täyttää,  Hän tahtoi kuolollaan.

 Te häntä palvelkaatte,  Maan suuret, mahtavat. Vain hältä armon saatte  Ja kruunut kirkkaimmat.

 Vaan valtaa, kunniaa  Ken etsii ainoastaan, Ja kristusta on vastaan,  Se taivaan kadottaa.

 Te työtä tekeväiset  Ja raskautetut, Te köyhät, itkeväiset, Ja maahan poljetut.

 Nyt ilovirtenne Veisatkaa kuninkaalle, Autuuden ruhtinaalle, Hän ain on turvamme.

 Hän kohta ilmestyvä  On kunniassansa, Ja murehenne syvä On iloks muuttuva.

 Siis, lamput kädessä,  Nyt rientäköön jo vastaan  Kaik kansa ruhtinastaan. Hän on jo lähellä.

  edellinen virsikirja n. 6.