Tämä kuva, jonka otin Kylväjän kesäpäivillä, varmaan jo on täällä blogissani. Laitan sen kuitenkin tähän, vielä muistutukseksi siitä, kuinka tärkeää olisi, että juuremme olisivat  "RISTISSÄ, " juurtuneina. Vain se risti kantaa meitä iäiseen elämään.

Vaikka nämä maalliset surut ja murheet ,olisivat kuinka raskaita tahansa eivät ne auta, mutta toivoa voi, että  ne yhä useampia läheisiä ja vieraitakin puhuttelisivat ja vetäisivät ristin juurelle, katumaan syntejä ja anomaan armoa ja anteeksiantamusta, siltä joka yksin voi auttaa.

 Emme ihmispoloiset jaksa aina ymmärtää, mikä on Jumalan tahto ja tarkoitus.. Mutta siitä saamme olla varmoja, ettei Hän tee virhettä, kaikki kääntyy niitten parhaaksi, jotka Herraa rakastavat. Kaikella tuskalla ja surulla on suuri merkitys, kun se saa edes jotain puhutella, kääntää katseen suuntaa.

Virren tekijäkin laulaa: " En mene pois, ennenkuin saan, Haavoissas kalliissa. Levon ja ilon autuaan. Niin, Aamen uskossa."

Äiti selitti pienelle pojalle. nuku rauhassa, ei tarvi pelätä, enkeli on vierellä.  Lapsi vastas: eihän se ollut serkunkaan vierellä,, kun Hän ajoi kolarin. Selitä siinä lapselle, asiaa, kun se lujille ottaa meillä aikuisillakin, ymmärtää ja hyväksyä. Kysymyksiä on paljon ja ne jää vastauksia vaille monta kertaa. Miksi?? Kuinka jaksamme sanoa, että se on Jumalan rakkautta, meitä kohtaan. Olemmeko niin kovia ja kurjia, että näin kovalla kädellä pitää lyödä ja muistuttaa siitä, että päivämme eivät ole meidän kädessämme, eikä meidän tiedossamme, edes tämä ilta, eikä huomispäivä.

Itkien, sä synnyit tähän pahaan mailmaan, muut ympärilläs iloiten. Mut, elä niin, et kuolet iloiten, muut ympärilläs itkien."

"Jeesus johdata  Tiemme kulkua, Auta, että kiiruhdamme, Jälkiäsi noudatamme. Kätes meille suo, Ohjaa isäs luo.

Alla kyynelten Jeesus pyytelen, Etten turhaan valittaisi Enkä tieltäs poikkeaisi. Koetusten tie luokses Herra vie.

Murheen alhossa, ole turvana, Että armos vahvistaisi, Kestävyyteen totuttaisi, Mieltä ylentäin, Maasta ylöspäin.

Johda matkani, Rakas Herrani, Auta taistoin , tuskain tiellä, Korjaa tieni, päässä siellä. Avaa ovesi, Päästä lepoosi.

Virsi 324. vanhempi painos.