"Sun isä tahtoos tyytyen, Saa sydän levon suloisen.

Oot hädässä ja tuskassa  Mun auttajani ainoa.

Sen uskon rakas Isäni, vaan muista heikkouuttani.

Sun lastas auta vaivassa, suo ilo luonas taivaassa."

Näin on joku virsirunoilija ajatuksiaan julki tuonut ja tulivat mieleeni hellan ääressä hämmennellessä. Eilen keitin Juustokeiton, siis juhannusheran, kuten täällä sanotaan.

Vaikka on juhla ja juhannus, ei se kaikilla ole juhla eikä juhlamieli, kuka muu se murehtii ja huoltakantaa jokaisesta lapsestaan, suree surut ja huolet, iloitsee ilot. Mutta ainoa turva ja lohtu on  luottaa Herran hyvyyten .