Näin se aika kuluu, eikä mitään järkevää jälkeä näy tulevan. Aloittelen vähän siivous hommaa ja sitä riittää, aurinko paljastaa pimeyden työt. Talvella ikkunatkin näytti kohtalaisen puhtailta, mutta ei enää, pesijää kaipailevat niinkuin muutkin paikat. Mistä ihmeestä sitä tuota pölyä ja moskaa kestyy.? Muutaman kasillisen keräsin lehtiä pois vietäväksi, pari isoa lamppua haalasin tuonne varastoon, missä on paljon muutakin joutilasta tavaraa.

Viikonloppuna oltiin Peurungassa suurella joukolla, toiset uimassa, toiset ulkoilemassa ja meitäkin oli jotka ei tehneet kumpaakaan, oltiin vain, syötiin ja juteltiin, eli nautittiin toistemme seurasta. Lapsilla oli kyllä hauskaa kun oli monta samanikäistä, eskarilaisia ja vähän isompia, aina rippikouluikäisiin saakka. Olipa pari pienempääkin poikaa, muuten noi isommat olikin kaikki tyttöjä, lähes kaksikymmentä.

Meitä suosi kaunis sää koko reissun ajan, ei tullut lunta eikä vettä, aurinko paistoi, toisin oli toisen joukkueen, joka oli Turus jääkiekon peluussa, he joutuivat ajeleen lumisateessa ja sohjossa, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, molemmat autot turvallisesti kotiin ja porukat tyytyväisiä, silloinhan on kaikki hyvin ja voi alkaa suunnitteleen uutta reissua ja sitä kyllä jo tulomatkalla suunniteltiinkin.

Vuosi on pitkä aika kun eteenpäin katsoo, emme tiedä kuka meistä on suunnittelemassa ja menossa vaan toivossa on hyvä elää, kun taaksepäin katsoo aika menee joutuin. Jospa jatkaisi siivoomista ja jatkas joskus, kun järki paremmin luistaa, jos luistaa???????