003.JPG

"Tähti Taivahinen kerran, tietäjiä itämaan

Johdatteli luokse Herran Kirkkahalla valollaan,

Häntä kunnioittamaan, Kiittämään ylistämään."

Näin on jälleen joulujuhlat juhlittu ja arki alkaa ja arjen aherrukset, onneksi koululaisilla ei vielään aherrus ala vaan saavat  Nauttia lomasta ja saamistaan lahjoista kuten me eläkeläisetkin voimme aloittaa rennosti ( jos osaamme) Onhan nyt vain kaksi arkipäivää ja jälleen on pyhäpäivä.

Olihan meillä jälleen eilen menoa ja meininkiä, kun tasan viisikymmentä henkeä oli paikalla. Oli ääntäkin välillä aika lailla vaan ei se ääni haittaa, sitä kyllä maailmaan mahtuu silloin kun sovinnossa touhutaan. Kaikki oli iloisia, ruoka riitti ja jäi kaikkea yli tarpeen, hyväksihän se porukka taas ruokaa kiitteli liekö kohteliaisuutta?

On se vain melkoinen operaatio se ruokkiminen ja sitten se "kahavin" keitto, meillä kun on aina ollut kahvipöytä katettuna ja kahvit vapaasti juotavissa, kunkin mieltymyksen mukaan, termariin kahvia ja aina ei pannusta ehdi edes termariin kun se jo suodattimen alta kaadetaan mukiin. Mehut ja limsat hupenevat pienempien suihin.

Tyttäret ja kuka milloinkin tiskailevat astioita siinä sivussa, mutta kyllä tässä on Tapaniajelusta käynyt kun on tiskaillut ja järjestellyt astioita omille paikoilleen odottamaan seuraavaa isompaa juttua, mikä se sit lienee, sen aika näyttää. Kiitollisena tästä joulusta, muistojen joukkoon sen tallennan ja toivon että kaikilla menisi hyvin elämässä eteenpäin ja saataisiin aina välillä kokoontua yhteen. Ilman lahjojakin.

Rikas oli joulumme jälleen lahjojenkin suhteen, on se vaan kumma, kun niitä kääröjä kertyy vaikka sitä on pyritty vähentämäänkin vaan näyttää, että toisin siinä käy. No, se on se antamisen ilo jokaisella ja tietysti saajankin ilo, eihän sitä voi kiistää.

Ajokelit teillä olivat vaarallisen liukkaat vaan kaikilla oli malttia löysätä kaasujalkaa, kaikki selvisivät  onnellisesti joulun ajasta, lumet ovat aika vähiin sulaneet kun vettä vain satelee. No, nyt oli tällainen joulu.