itienpäivä 010.JPG

Jälleen on yksi äitienpäivä jäänyt selkämme taakse, seuraavasta emme tiedä kenelle se suodaan ja kenelle ei. Kiitollisena eilisestä päivästä jatkan matkaa, toivoen että jos Luoja suo saisin seuraavankin nähdä.  Tuossa on pienimpien lasten tuomia kortteja, piirroksia, on pajunkissoja,  mummolankuvaa, ilmapalloja ja paljon sydämiä ym.

Jokainen perhe tietysti toi omat korttinsa  ja kukkia ihan ilokseni vain kohtuudella. Pappa oli ostanut tällaisen ihanan kynttilä asetelman, hän kun on niin kauniin perään.

itienpäivä 001.JPG

Kauan olemme taistelleet vanhan pöytätietokoneen kanssa, lasten vanha keskusyksikkö, no eiköhän olleet keksineet ostaa uuden. Ajattelin jo siinä kun paketin toivat, että mitä ovat taas keksineet, mutta sehän olikin ihan tarpeellinen kapine kunhan nuoret saavat sen täysin asennettua. Itse kun emme moiseen pysty. Jospa näihin uusiin juttuihin jotenkin sisään pääsis ja oppisi käyttään. Kaikkea vaan muutetaan ja muokataan jatkuvasti, eikö voitaisi antaa asioiden olla edes jonkin aikaa silleen kuin ovat, että vanhatkin jaksaisivat  koneita käyttää.