Tänäänkin nyt Herran kansan Riemullinen kiitos soi, Maria kun lapsen pienen Herran eteen templiin toi, Jotta lapsen puolesta Uhraisi Hän uhrinsa.

      Lapsi pyhä taivahasta Itse tullut uhriks on  Tuodaksensa uhrillansa  Maailmalle sovinnon. Synniks eestä syntisten Tehdään Poika ainoinen.

    Viaton tää laps on aivan, ainut puhdas päällä maan. Kun Hän saapui tallin seimeen,  Ratkes taivas laulamaan. Enkel äänet helkkyen Soivat maassa murheitten.

   Lapsen sen nyt sylihinsä Ottaa vanha Simeon, Herran suuret lupaukset, Hälle täyttynehet on. Hengessään Hän riemuiten  Lausuu lasta katsellen.

    "Herra palvelijas lasket Nyt sä rauhaan lepohon. Simäni kun autuutesi Ihmeellisen nähneet on,  Jonka kaikille sä toit, Myöskin pakanoille soit."

   Jeesus lailla Simeonin  Suo mun vain sua katsella, Nähdä, että autuuteni  Minulla on  sinussa,  Että autuus kaikkien      Myös on minun vaivaisen.

    Ja kun lähtöhetken tullen  Silmäin valo himmenee, Auta että sielun silmät, Vain sua, Jeesus katselee,  Että kun käyn kuolemaan, Rauhaan silloin mennä saan.

  Ainoa kynttilänpäivä virsi vanhemman virsikirjan mukaan, mutta kaunis.

 Olimme päivällä ystävä perheen luona, siinä kuunneltiin vanha seurapuhe, vuodelta 1975 ja sitten laulettiin tuo virsi.