Päivä vain ja hetki kerrallansa, Siitä lohdutuksen aina saan.

           Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä hoitaa lasta armollaan.   

                 Kädessään Hän joka päivä kantaa, tietää kaiken, mitä tarvitsen.

 Päivän kuormat, levon hetket antaa, murheen niinkuin ilon seesteisen.

 

Joka hetki Hän on lähelläni, joka aamu antaa armonsa.

Herran huomaan uskon elämäni, Hän suo voimansa ja neuvonsa.

Surut huolet eivät liikaa paina, ne Hän ottaa itse kantaakseen.

"Niinkuin päiväs, niin on voimas aina." Tähän turvaan yhä uudestaan.

 

Kiitos, Herra, lupauksestasi, siinä annat minun levätä !

Kiitos olkoon lohdutuksestasi, annat voimaa sanan lähteestä.

Suo mun ottaa isänkädestäsi, päivä vain ja hetki kerrallaan,

 Kunnes johdat, minut kädelläsi riemun maahan, päivään kirkkaimpaan.

Lina Sandell 1865.