Sydäntä riipaiseva kuvaus puutteen ahdistaman perheen jouluaatosta, jonka vietossa äidin tuoma leiväpala kirvoittaa kiitoksen Luojalle.

   1.    Tuli tuikkaa pärehessä,  ei oo siinä perehessä, lampun loistoa.

           Sydämellä toivovalla, alastonna, paljahalla,    

           viettää lapset lattialla, joulun  aattoa.  

    . 2." Joulujuhlan kallis aatto, taasen meillä on nyt, taatto, vaan ei syötävää"

         lausui lapset isällensä, pyyhkein poies kyynelensä,

        suruisasti sydämensä, vielä tykyttää.

      3.  Isä kohottavi päänsä sanat hänen sydäntänsä, kovin liikuttaa.

          Sanoo:" Ehkä luoja suopi, että äiti kohta tuopi leipää meille,

         jolla saamme  näljän sammuttaa."

     4.  Äiti sisälle jo astuu, ilon kyynelistä kastuu, silmät kaikkien,

         kun hän heille leipäpalan jakaa kullekin ja kalan.

       Mihin, mihin verratahan, ilo lapsien ?

      5.  Katsos kuinka polvillansa ylistävät Jumalaansa, viisi pienoista.

           Vanhemmatkin kasvoillensa, lankeevat ja Luojallensa

         kantavat he kiitoksensa  kaikki ilosta.

                                      Kreeta Haapasalo.