2185351.jpg

   Tällaisenkin lahjan se mummo sai, liekö vihje jostain nekatiivisesta vai kiitos myönteisestä,  No mummo on myönteisesti suhtautuva, ja ottaa molemmat kiitoksena vastaan.

 Vanha viisas on sanonut, että ensin lasten tarpeet ja sitten vasta omat, ja näin yleensä pyrin tekemään. Aikuinen ihminen voi odottaa, mutta ei lapsi aikuisen kustannuksella. Tottahan lapsikin oppii joustamaan  ja odottamaan kun häntä siihen ohjataan. Sitä en vaan ole koskaan hyväksynyt, että pieni lapsi saa toistaa ja toistaa kysymystään, korottaa ääntään vähitellen, vain sen takia, että aikuiset juttelevat eivätkä jouda kuunteleen ja vastaamaan lapsen kysymykseen, sitten lopulta kivahettaan, että mitä sinä mariset.

  Lapsi on lapsi, ja pienikin asia on tärkeä lapselle, ja ellei hän vastausta pian saa, ei hän asiaa vältämättä tule uudelleen kysymään.   Näin on isompienkin lastan kanssa. Ellei kotona ole ketään kuuntelijaa kun he koulusta tulevat, tai muualta, kuulumiset jäävät helposti kertomatta.

  En voi kerskua äidin taidoilla ja viisaudella, mutta sen pyrin pitämään loppuun saakka, että olen sisällä kun koululaiset koulusta  tulevat, monet moitteet kuulin siitä, kun oisi pitänyt mennä "jo navettaan" mutta minulle oli aina lapset tärkeämmät kuin lehmät. Siinä kotiin tulon touhussa he monesti kuulumiset kertoivat, minkä kertoivat, vähät niistä myöhemmin puhuttiin.

   En tiedä onko näin ollut hyvä, en kyllä ole jälkeen päin siitä moitteita saanut. 

  Jumalan siunaamaa UUTTA VUOTTA 2009. Kaikille toivottaen

  LAPSET ENSIN,