Moninainen on luonto, moninainen on ihmisen elo, matka maisella tiellä. Näin se on. Kaikenlaista touhuu on taas ollut, on käyty vapaaehtoisten kiitosillassa jonka seurakunta järjestää näin kesän lopulla. Nautitaan kahvista ja muista antimista, lopuksi paistettiin makkaraa. Eläke Rovasti piti hartauspuheen ja kanttorimme laulatti virsikirjan lisävihkosta kaikenmailman outoja viisuja. No oli yksi ihana laulu päässyt mukaan joka oli tuttu "Soi virteni kiitosta Herran, Hyvä on hän ja armollinen."
Tuo mänty on kuvattu sieltä merenrannalta, oli niin erikoinen tuulen ja tuiskun tuttava.
Tässä kaksi kuvaa ostamistamme mustikoista, Ostimme joltain tavalliselta poimijalta kaksi ämpäriä mustikoita,tässä kuva toisesta, oli ne laittanut muovikasseihin ja kehui että ovat isoja marjat. Tuollainen kasa tuli roskaa niiden perkaamisesta. En osta enää sikaa säkissä, haluan nähdä ensin.
On sitä arkipäivien iloksi puikkojakin pyöritelty, tässä viimeisimmät. Eilen illalla oli sukua koolla yhden pojan perheen luona, kun halusivat verukkeella, kun esikoinen täyttää 20vuotta ja muuttaa omaan vuokrakämppään asumaan, lähelle vanhempia kuitenkin. Siellä oli paljukin vuokrattu ja sauna lämmitetty, kahavitusta ja kodassa makkaraa. varsinkin hyvää, tuttua seuraa. Siinäpä vierähti usiampi tunti.
Kommentit