Keravalla 045.JPG

Näin kauniin sininen oli taivas, muutama pilven hattara näkyi kun lähestyttiin kotia maanantaina illansuussa.

Keravalla 047.JPG

Kauneus jatkui kotipihassa, kun lumipalloheisi pensaat olivat aukaisseet palleronsa poissaollessamme. Vähäiset ruusut kukkii, juhannusruusu ja jotain vaaleenpunaisia ruusuja, en niiden nimeä tiedä vaan eipä sillä nimellä merkitystä ole minun mielessäni.

 Niin on sitten Juhannusaattokin takanapäin, Illalla oli ääntä ja touhua, ei tosin niin paljon kuin ennen, makkaraa ja lihaa grillattiin ja letut paistettiin. Kovin oli kylmä ilta joten porukka viihtyi enemmän sisällä ja siksipä letut paistettiinkin sisällä.

Aika kuluu ja vuodet vierii, perheet kasvaa jokaisella ja haluavat omalla mallillaan juhlia viettää ja näinhän se on luonnonlaki, vanhat tapoineen voi väistyä ja antaa tilaa nuoremmille. Kiitollisena tästä päivästä ja elämästä, eletään päivä kerrallaan ja tehdään sen mitä voimat antaa myöten  ja toivotaan että aina joku joskus poikkeaa kiireistään huolimatta.

Niinhän se on, että äiti on äiti ja lapset ovat lapsia  äidille hamaan hautaansa asti.