Vastikään oli Veteraanipäivä ja tänään Kaatuneiden muistopäivä. Meillä on tapana, että pitäjämme eri kylät vuoroon ovat järjestäjänä. Niinpä saimme taas viettää kotikirkossa messua ja sennjälkeen lippuvartio ja seppelpartiot muistomerkeille. Seurakuntatalolla oli perinteen mukaan kahvitus ja pinoinen juhlahetki ohjelmineen.

Kirkkoherra puhui niin hyvin päivän tekstin pohjalta kahdenmaan kansalaisuudesta, sehän on täällä mailmassakin nykyisin mahdollista. Mutta hän puhui siitä toisesta, taivaallisesta kotimaasta jonne me kristityt olemme matkalla. Jos maallinen passi ulkomailla katoaa on ongelmia päästä kotiin, kuinka käy sitten jos kadotamme sen Taivaallisen kotimaan merkin.

 Mutta" Golkatalla on avoin lähde kaikkea syntiä ja saataisuutta vastaan ja sen lähteen kautta on meillä mahdollisuus jälleen palata oikealle tielle.