Mikko ja mökki- 011.JPG

On tiistai ilta ja kesäkuun viimeinen päivä. Monenlaista on mahtunut tähänkin kuukauteen, iloa ja suruakin.   Sunnuntaina siis juhlimme  yhden tyttären perheen kanssa heidän kuopuksensa ripille pääsyä. Niin oli nätti ja fiksu nuorimies juhlavaatteissaan, mutta tapani ei ole täällä kuvia julkaista perheistämme, joten  tämä alppiruusu tyttären pihalta saa olla onnitteluissa mukana ja ne heidän suloiset nelijalkaiset:

Mikko ja mökki- 004.JPG

Toinen pienistä on eri kuvassa.

 Eilen oltiin sitten kylätalolla krillikodan maalauksessa, neljän hengen porukalla siinä aamupäivällä kertaalleen mökki maalattiin, illansuussa mentiin uudelleen ja porukkaa kertyi enemmän. Siinä saatiin homma suunnilleen hoidettua  ja oli kahvituokio edessä. Siinä vaiheessa tuli jälleen ikävää uutista siitä läheltä. Yksi päivällä mukana ollut, ikätoveri ja lapsesta saakka tuttu  ihminen sai yllättäin ja yllättävällä tavalla kutsun pois tästä elämästä.  Kyllä siinä oli hiljaista porukkaa kahvilla, eikä meinannut uni illalla silmään tulla. Pitkään piti pyöriä ja kerrata asioita mielessään.

Näin on ihmis elo arvaamatonta ja tietymätöntä meille itselle. Korkein kaiken tietää ja johtaa tahtonsa mukaan, se ei aina ole ihmismielelle oikea ja hyvä  johto, vaan ei sitä meiltä kysytä.  Toivon voimia jälkeen jääneelle puolisolleen ja lasten perheille.

  Toivotaan aurinkoista ja onnellista heinäkuuta itse kullekkin.