sunnuntai, 3. kesäkuu 2018

Lakkiaiset.

29.5.2018%20008.jpg

Hyvää sunnuntai-iltaa vaan kaikille. Näin on päästy jo kesäkuulle ja samalla toukokuun helteet jäivät taakse. Mutta eilen oli vielä lämmin, kesäpäivä jossa saimme juhlia pojan tyttären lakkiaisia.

EMILIA%20006.jpg

Ensin olimme koululla juhlassa ja sitten heidän kotonaan, suvun ja ystävien kera. On se aina virkistävää nähdä ja kuulla niitäkin ystäviä joita ei muutoin juuri tapaa. Se on tää elämä mennyt niin kiireiseksi ettei ehdi kyläileen  eikä ole enää juuri soveliasta kyläillä muutoin kuin kutsuttuna..  Monesti sunnuntain hiljaisuudessa ajattelee, että voisi sitä jossain käydä, samalla tulee ajatus että  että jos ei ne tykkää. Yleensä kyllä kaikki nauttii yllätysvieraistakin, vai onko se vain kohteliaisuutta.

Toisaalta tässä vanhetessaan tulee sellainenkin tunne, että ei sitä uskalla eikä osaa olla ja puhua mitään ettei sano väärin. Uskaltaako kommentoida tai sanoa mielipiteensä niin, etteikö siitä joku loukkaannu, vedä hernettä nenään kuten sanotaan. 

Tänään kävimme yhdeksävuotis synttäreillä, tyttären,tyttären, tytär oli nyt juhlinnan kohteena. Niin reipas ja iloinen koululainen. Oikein hyvää ja siunattua kesää heille ja kaikille muillekkin.

 

tiistai, 17. huhtikuu 2018

Kiertomatka.

kev%C3%A4tt%C3%A4%20011.jpg

Tämä paikka ja kukka rinnassa,, sanoi Sandra kun odotti Arvidya. Tämä nyt ei ole rinnassa vaan ikkunalaudalla ruukussa ja päivän aikana oli avautunut toinen yhtä kaunis kukkanen.    Tää on merkki siitä että on taas seikkailun jälkeen kotiin päästy.

Ei ne asiat aina mene kuin telekkarissa.  Aamulla lähettiin  "käväseen" tuossa naapuripitäjässä koneliikkeessä ja korjaamolla, viemässä traktorin osia  kunnostettavaksi ja tarkoitus oli palailla jälkiä pitkin takaisin ja poiketa yhdessä kahavipaikassa ja sitten erästä vanhaa naapuria ja tytärtään tapaamassa.

Mutta se meidän uskollinen palvelija Ducato päätti levätä vähän.  Ensin sitä korjattiin tienlaidassa, sitten korjaamon pihassa, päästiin noin kymmenen kilometriä ja taas lepotauko. No sitten hinauspalvelun autolla toiseen pitäjään korjaamolle ja lähettiin etsiin ruokapaikkaa, no tuttu paikkahan se oli.Sittenpä se selvisi ettei autolle ollut tehty muuta kuin katsottu ja säikäytettiin, että siinä voi olla sitä ja tätä ja vielä tuotakin ongelmaa.

Nyt ei enää voitu turvautua  autoliiton kuljetukseen, soiteltiin taas seuraavaan pitäjään pojalle ja hän tuli meitä hakemaan, mutta ottikin auton hinaukseen ja vietiin toiseen korjaamoon ja saatiin pojalta auto lainaan, eihän me autotta täällä pärjää, kaukana kaikesta kun asutaan

Että sellainen rengasmatka tuli tänään tehtyä, papalla jo sitten kiire kylätalolle kokoukseen. Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja, perästä kuuluu mikä on vika autossa.  Sanotaanhan sitä niinkin, että vaihtelu virkistää. Oli minulla sukkakujelma mukana  ja melkein siinä odotellessa terän kudoin

 

 

maanantai, 16. huhtikuu 2018

Sukkia vaan.

kev%C3%A4tt%C3%A4%20009.jpg

Tässä muutama pari lisää.

maanantai, 16. huhtikuu 2018

Kevättä rinnassa.

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%202018%20001.j

Siinäpä muutama sukkapari. Siinä se on alkuvuosi kulunut, sukkia kutoen, välillä ruokaa pöytään ja tiskit pestyä. Havahduin tuota kirjoittaessa, että pian on kolmannes vuodesta kulunut. Monenlaista on päiviin mahtunnut, iloa ja ikävääkin. Ei mitään suuria suruja, vaan sairauksien kanssa  kamppailua, lääkäreissä käyntejä  papan sairauksien kanssa.

 Korkeimmalle kiitos siitä, että olen itse saanut olla  kohtalaisen hyvässä kunnossa. Ei ole flunssakaan iskenyt ja lääkitys on pitänyt sairauteni kurissa.  Kuinka kauan, sitä emme tiedä ja hyvä niin.

"Ei nuoruuteen voi turvata, ei terveyyteen täällä. Vanhemmat usein lapsensa, saa nähdä paarein päällä."

Näin on nytkin eräässä läheisessä perheessä käynyt, nuori mies nukkui pois vanhempien suureksi suruksi. Vanhojen kuoleman aina jaksaa paremmin ymmärtää,  juuri kuukausi sitten haudattiin yksi sukulais mies, sotaveteraani, nyt on vaimonsa nukkunut pois.

Jospa meillä jokaisella oisi turva Jumalassa sillä hetkellä kun kutsu tulee, ei auta silloin maallinen mammona, ei kunnia  eikä korkea asema maailman silmissä. Alastonna  olemme mailmaan tulleet, yhtä alastomana joudumme kerran lähtemään. Silloin kysytään vain uskoa, onko öljyä lampussa,

" SUN RAUHASI  ANNA  MULLE, ELON VAIHEET  KIRKASTAIN.

EN PYYDÄ  TYYNTÄ  TIETÄ.  SUN TAHTOSI TIETÄ  VAIN.

ISÄN SILMÄ   HELLIN VALVO,  ISÄN RAKKAUS, JOHDA  VIE.

 KOTI  TAIVAHAN  KAUKAA  SIINTÄÄ,  KOTIPOLKU  ON ARMON  TIE."

torstai, 29. maaliskuu 2018

Olavi Peltolan kirjoitus.

p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen%202018%20002.j

En tiedä saatteko selvää tästä kirjoituksesta, kun tämä on kameralla kuvattu  uusimmasta Kylväjä-lehdestä. Jokaisessa lehden numerossa on tämän vanhan ja viisaan opettajan kirjoitus. Niinpä nytkin saamme yhtyä hänen sanoihinsa, jotka ovat Raamatun sanoja ja heikon matkamiehen tuntoja  ja niitä vajavaisia matkaajia me jokainen olemme, kaikin puolin kelvottomia jos oikein itsemme tuntisimme.

Se käärme siellä erämaavaelluksen aikana  oli jo ennustus Jeesuksen sovitustyöstä.  Jokainen joka nöyrtyi katsomaan sitä vaskikäärmettä parani, samoin vielä tänäkin päivänä jokainen syntikuorman uuvuttama ihminen saa avun kun uskossa katsoo golgatan ristillä riippuvaa Jumalan karitsaa, häntä joka yksin voi auttaa ja parantaa.

Siunattua Pääsiäisen aikaa kaikille.

  • Koreja.

  • Ilta-auringon loiste